Herneen ja härkäpavun viljely on yleistynyt vauhdilla. Syynä ovat muun muassa kotimaisen valkuaiskasvin lisääminen rehuihin, tarve keventää tautipainetta maassa sekä houkutus vaihteluun viljelykierrossa viljojen ja öljykasvien rinnalla. Näillä kasveilla on myös verrattain vähäinen lannoitustarve, mikä tekee niistä entistä houkuttelevampia.
Kylvösyvyys ja koneen säädöt
Herneen ja pavun siemenet ovat kookkaita, joten ne kylvetään viljoja syvempään – suositussyvyys on 5–7 cm. Käytännössä moni kylvää herneen viljojen tapaan 4–5 cm syvyyteen, mikä voi olla toimiva ratkaisu etenkin kevyillä mailla. Syvälle kylvetty iso siemen löytää kosteutta kuivinakin keväinä. Sen sijaan kovilla savikoilla matalalle kylvetty siemen voi sateen jälkeen jäädä pintaan.
Aiemmin kylvö toteutettiin usein lannoitevantaiden kautta, koska muokkaus oli voimakasta ja siemenvantaille ei saatu riittävää painotusta. Tällöin lannoitevantaiden avulla saavutettiin vaadittu kylvösyvyys. Lannoitevantailla riviväli jää leveämmäksi (25 cm), kun taas siemenvantailla se on tiheämpi (12,5 cm). Kylvösyvyyteen voidaan vaikuttaa myös lisäämällä vannaspainoa ja säätämällä koneen korkeutta. Riittävä vannaspainotus on tärkeä riippumatta koneen mallista.
Optimoidut asetukset Junkkarin koneissa
Junkkari suosittelee kylvämään suuret siemenet, kuten herneen ja pavun, lannoitesäiliön kautta Maestrossa ja SMTRD-mallin koneissa. Pohjaläppä säädetään asetukselle 3–4 lajikkeesta riippuen. Näin käyttöön saadaan suuremmilla koloilla varustettu lannoiterihla, johon siemen asettuu hyvin. Tämä ehkäisee erityisesti papujen kiilautumista siemenrihlan nastojen väliin ja vähentää rikkoontumisriskiä.
Viljoilla vastaava pohjaläppäasetus on 1, joten herneille ja pavuille tarvitaan selvästi suurempi säätö. Näillä asetuksilla siemenet kulkevat syöttölaitteesta vapaasti, ilman kimpoilua tai tukkeumia. Simulta-malleissa työntörihla mahdollistaa kylvön siemen- tai lannoitesäiliöstä.
Herne ja pavut kylvetään usein kevään ensimmäisten kasvien joukossa pitkän kasvuajan vuoksi – joten kylvöajankohta lähestyy nopeasti.
Kylvötiheys ja siemenmäärät
Kylvötiheyssuositukset ovat muuttuneet, erityisesti rehukäyttöön tarkoitetuissa kasvustoissa. Aiemmasta yli 100 kasvin/m² suosituksesta on siirrytty 65–75 kasviin/m². Etelä-Suomen savimaille suositus on edelleen 100 kasvia/m². Härkäpavun suositeltu kylvötiheys on 60–70 kasvia/m².
Lajikkeiden 1000 jyvän painossa (tjp) voi olla jopa 250–330 gramman eroja, mikä vaikuttaa suoraan kylvömäärään kiloina hehtaaria kohden. Samalla on hyvä huomioida, että liian tiheä kasvusto lakoontuu helposti ja vaikeuttaa puintia.
Lohkon valinta ja viljelykierto
Kasvupaikan valinnassa kannattaa suosia savi- ja kivennäismaita. Eloperäiset maat eivät ole ihanteellisia, koska ne sisältävät typpeä pitkälle kasvukauteen, mikä voi viivästyttää kasvin tuleentumista ja vaikeuttaa puintia.
Viljelykierron suunnittelu on olennainen osa onnistunutta herne- ja papuviljelyä. Samalla lohkolla ei tulisi viljellä hernettä tai papua 4–5 vuoteen.
Palkokasvien lannoitus – vähemmän on enemmän
Herneen ja pavun lannoitus on maltillista. Etelä-Suomessa suositus typen osalta on noin 30 kg/ha, kun taas Pohjanmaalla lannoitusta ei yleensä tarvita lainkaan. Typen lisäksi tarvitaan muita ravinteita, joiden tarve määritellään maanäytteen perusteella.
Jos kylvökoneessa on starttivarustuksella varustettu piensiemenlaatikko, startti- tai NPK-lannoite voidaan kylvää sen kautta. Näin vältetään siemensäiliön turha tyhjennys, kun herne kylvetään lannoitesäiliöstä ja lannoite omasta laatikostaan.
Lopuksi
Näillä säädöillä ja huomioilla pääset hyvin alkuun herneiden ja papujen kylvössä. Muista myös tutustua siemenkauppiaiden verkkosivuilta löytyviin viljelyoppaisiin – niistä saat lisätietoa lajikevalinnoista ja ajankohtaisista suosituksista.