Piensiemenlaitetta käytetään perinteisesti nurmen perustamisessa suojaviljaan. Viljankylvön yhteydessä kylvetään timoteitä, nurminataa ja apilaa erilaisissa seoksissa, 20-30 kg/ha. Kasvusto perustetaan monivuotiseen nurmiviljelyyn tuleviksi vuosiksi. Yleensä kasvusto kylvetään pintaan, ja kylvökoneen renkaat painavat siemenet tasaisesti maahan. Hara sekoittaa maata päälle varmistaen tasaisen itämisen.
Piensiemenlaatikon käyttötarkoitukset
Piensiemenlaatikon käyttötarkoitus on nykyisin laajentunut. Kerääjäkasvin kylvö on lisääntynyt politiikan ohjaamana. Viljakasvuston sekaan kylvetään piensiemen, jonka kasvu voimistuu syksyllä puinnin jälkeen. Aluskasvin tarkoituksena on kerätä ilmasta typpeä maahan ja parantaa maan kasvukuntoa. Kasvi on yleensä yksivuotinen ja se muokataan syksyllä maahan. Kylvömäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin nurmikasvuoston perustamisessa, timotei 3-5 kg/ha, raiheinä 5-10 kg/ha ja valkoapila 2-3 kg/ha.
Tekniikat kasvun hallintaan
Kylvömäärät ovat usein pieniä, jotta ne eivät häiritse pääkasvin kasvua. Apilat ja timotei kylvetään yleensä pintaan, mutta raiheinää kylvetään vantaiden kautta maahan, liian voimakkaan kasvun hillitsemiseksi. Nopeakasvuinen raiheinä saattaa kesän aikana saavuttaa korkeudessa viljan tähkän, mistä johtuen se voidaan kylvää starttivarustuksella varustetulla piensiemenlaatikolla vantaiden läpi syvemmälle maahan.
Starttifosforia käytettiin vuosituhannen vaihteessa yleisesti kylvön yhteydessä. Useampana vuonna starttilannoitteen käyttö oli vähäisempää, mutta nyt se on taas yleistynyt. Erityisesti kylminä keväinä fosfori ei ole kasville saatavilla kylmässä maassa ennen kuin maan lämpötila saavuttaa +12 astetta. Starttilannoite sijoitetaan viljan kanssa samaan riviin, jotta lannoite on lähellä pientä juuristoa. Kasvi saa heti alussa ravinteet nopeasti ja auttaa kasvuun lähtöä. Käyttömäärät ovat normaalisti 30-50 kg/ha riippuen maan fosforitarpeesta. Piensiemenlaatikossa sekoitinakseli kytketään pois käytöstä ja syöttöakseli pyörii normaalia hitaammin lannoitteen jauhamisen estämiseksi.
Piensiemenlaatikon käyttö öljykasvien kylvössä ja luomuviljelyssä
Piensiemenlaatikosta voidaan kylvää myös itse pääkasvi, kuten rypsi tai rapsi. Kylvömäärät öljykasveilla ovat pieniä, 2-7 kg/ha, joten säiliötilavuuden tarve on pieni. Pienessä säiliössä määrä on helpompi hallita, eikä ylimääräistä reserviä tarvita niin paljon. Piensiemenlaatikon tyhjääminen kylvön lopuksi tai lajikkeen vaihdon yhteydessä on myös helppoa. Viljasäiliöön voi jäädä edellisen lohkon viljaa ja laittamalla viljan syöttö nollille, vältetään siemensäiliön tyhjäys. Vilja voivat jäädä säiliöön siksi aikaa, kun kylvetään öljykasvit välissä, kunnes taas jatketaan viljan kylvöä. Myöskään piensiemenen asetuksia ei tarvitse muuttaa viljankylvöön takasin siirryttäessä.
Piensiemenlaatikko mahdollistaa mm. luomuviljelyssä seoskasvustojen viljelyn. Lannoitesäiliöstä kylvetään hernettä, siemensäiliöstä kauraa ja piensiemensäiliöstä apilaa tai heinämäisiä kasveja. Yhdellä kylvöllä saadaan peittävä kasvusto kerralla.