Syyskylvöiset kasvit ovat viljelykasveja, jotka kylvetään syksyllä ja korjataan seuraavan vuoden kesällä. Kylvettävien kasvien valinta riippuu agronomisista tekijöistä, kuten viljelykierrosta ja maaperän olosuhteista, työvoiman ja koneiden saatavuudesta, tuotantokustannusten kaltaisista taloudellisista tekijöistä, sekä poliittisista kannustimista tai rajoituksista. Sääolosuhteet vaikuttavat sadon määrään ja laatuun, ja niistä johtuva kysyntä ja tarjonta ohjaavat markkinahintoja.
VUODEN 2023 SATOENNUSTEET LASKUSSA
Tänä vuonna odotukset kesäkasvien sadon suhteen ovat heikentyneet tavanomaista kuivempien olosuhteiden vuoksi monissa osissa Eurooppaa. Toisaalta Bulgarian ja Romanian länsiosat, Slovenia, Kroatia ja Unkari kärsivät liiallisista sateista, mikä on vaikuttanut sadonkorjuuseen ja heikentänyt viljan laatua. MARS (Monitoring Agricultural ResourceS) arvioi kaikkien EU:n tasolla viljeltävien viljelykasvien satoennusteiden laskevan.
Tulevaisuudessa syyskylvöisten kasvien merkitys voi kasvaa erityisesti Keski-Euroopan viljelyjärjestelmissä, kun kevätviljojen tuottavuus vähenee ilmasto-olosuhteiden muuttuessa seuraavien vuosikymmenten aikana. Siirtymällä kevätkylvöstä syyskylvöön viljelijät voivat luoda strategian, jonka avulla torjutaan kuivuutta maatalouteen vaikuttaville ilmaston muutoksille herkemmillä alueilla. Syyskylvö voi myös parantaa satoa, koska auringon säteilyä saadaan enemmän.
MITÄ KANNATTAA KYLVÄÄ
Tyypillisiä syyskylvöisiä viljelykasveja EU:n alueella ovat vehnä, rapsi, ruis ja ruisvehnä. Ohra on yleinen sekä syys- että kevätkylvöisenä lajikkeena.
Tehdessään päätöksiä yksivuotisten kasvien kylvöstä, viljelijät ottavat tässäkin huomioon kokonaistilanteen ja erityiset satoon vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi viljelykierron ja maaperäolosuhteet. Näillä tekijöillä on suuri vaikutus tiettyjen viljelykasvien vuotuiseen satoon.
Esimerkiksi syysvehnää viljellään laadukkaassa maaperässä. Syysvehnän yleisimmät esikasvit ovat rypsi, maissi, sokerijuurikas ja vehnä. Syysvehnän monokulttuuri on myös mahdollinen, mutta se on katkaistava joka neljäs vuosi. Syysohra on myös tärkeä viljelykasvi monilla tiloilla, koska se mahdollistaa varhaisen rapsin kylvön sekä toimii karjatilojen viljan ja olkien lähteenä.
Muita huomioitavia tekijöitä syyskylvöisten kasvien kylvämisestä päätettäessä ovat maasta toiseen vaihtelevat siementen nykyiset kustannukset ja poliittiset kannustimet tai rajoitukset.
MILLOIN KANNATTAA KYLVÄÄ
Jokaisella maalla ja alueella on oma optimaalinen aikajänteensä syyskylvöisten kasvien kylvämiselle. Oikea kylvöajankohta riippuu alueesta ja sen tyypillisistä sääolosuhteista. Joissakin Euroopan maissa kylvöt on jo aloitettu, mutta useimmissa maissa optimaalinen aika syyskylvöille ulottuu syyskuun lopusta marraskuun alkuun. Suomessa esimerkiksi syysrapsi on jo kylvetty.
Jos kylvöt aloitetaan kunkin alueen ihanteellista ajoitusta myöhemmin, on sillä vaikutuksia saatavaan satoon. Joulukuusta eteenpäin kylvetyt kasvit kasvavat usein heikosti tai hitaasti, eikä sato yleensä ole optimaalinen. Liian aikaisessa kylvössä taas voi olla omat ongelmansa, kuten liian kuiva maaperä ja vanhoissa sänkipelloissa esiintyvät taudit.
KASVIPEITE RIKASTUTTAA MAAPERÄÄ
Maaperä on viljelijän tärkein voimavara. Kasvipeitteen avulla voidaan ehkäistä maaperän köyhtymistä, kehittää eliöstöä ja elvyttää maaperän biologista monimuotoisuutta. Välikasvien on myös osoitettu olevan hyvä tapa saada enemmän satoa.
Kasvipeitteellä tarkoitetaan kasvillisuutta, jota viljellään kasvukauden ulkopuolella tai pääkasvien ohella maaperää suojaavan peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Välikasveja viljellään pääasiassa vehnän, ohran, rehumaissin tai auringonkukan jälkeen. Suosituimpia väli- ja aluskasvilajeja ovat ruisvehnä, sinappi, apila, virna, kaura, aitohunajakukka ja ruis. Yleensä peittokasvit kylvetään pääkasvin korjuun jälkeen.
Väli- tai aluskasvien viljely vaihtelee maittain. Esimerkiksi Ranskassa viljelijät ovat yleensä hyvin perillä kasvipeitteen hyödyistä, ja ne kylvetään useimmiten vehnän ja ohran korjuun jälkeen.
Hyödyistään huolimatta välikasvien kylväminen yleistyy melko hitaasti. Useimmat eurooppalaiset viljelijät viljelevät niitä pääasiassa kannustimien vuoksi tai siksi, että peitto-, väli- tai aluskasvien viljely on alueella pakollista. Maataloudelliset tai ympäristöön liittyvät motiivit kasvipeitteen viljelyyn ovat melko vähäisiä. Monet viljelijät ilmoittavat, että he ottaisivat peittokasvit käyttöön omassa viljelykierrossaan, jos lisätukia olisi saatavilla.
Väli- tai aluskasveja kylvettäessä suosittelemme käytettäväksi piensiemenlaitetta (linkki), jota voidaan käyttää monin tavoin. Piensiemenlaitteen avulla voit kylvää nurmea, kuten heinänsiementä, pääkasvin alle samalla ajoajalla. Piensiemenlaitetta voidaan käyttää myös kasvipeitteen kylvämiseen sadonkorjuun jälkeen. Syyskylvöiset kasvit tarvitsevat syksyllä pieniä määriä lannoitusta, joka voidaan myös tehdä piensiemenlaitteella.
ASIANTUNTIJAMME AUTTAVAT SINUA OIKEIDEN TUOTTEIDEN VALINNASSA
Jos suunnittelet syyskylvöisten kasvien tai välikasvien kylvöä, etkä ole vielä löytänyt luotettavaa yhteistyökumppania, voit lopettaa etsimisen. Junkkari on toimittanut maatalouskoneita maanviljelijöille ympäri maailmaa jo kolmen sukupolven ajan.